Tehtävän 4C tavoitteena oli pohtia, kuinka hyödynnän sosiaalista mediaa tulevaisuudessa. Tämän opintojakson tehtävien myötä sosiaalinen media on tullut tutummaksi myös työyhteisön näkökulmasta tarkasteltuna. Sosiaalinen media ei olekaan pelkää hupia vaan siitä voi olla myös suurta hyötyä. 

Tämän opintojakson myötä olen kirjottanut elämäni ensimmäisen kerran blogia. Alkuun kirjoittaminen tuntui todella jännittävältä ja tahmaiselta. Kirjoitin ensin tehtävät Wordiin, josta sitten kopion tekstin blogiin. Ja kuten huomata saattaa blogin ulkoasua en ole yhtään edes kokeillut ehostella. Täytyisi varmaan kokeilumielessä hetki käyttää aikaa myös siihen. Opintojaksolta on ehdottomasti jäänyt positiivinen kuva sosiaalisen median hyödyntämismahdollisuuksista niin työyhteisössä, kuin henkilökohtaisestikin. Selaillessani taannoin työpaikka-ilmoituksia eteeni osui oman alani ilmoitus, jossa etsittiin hanketyöntekijää. Työntekijältä edellytettiin myös sosiaalisen median käytön osaamista. Ilahduttavaa huomata, että entisen, en juurikaan ymmärrä mitään sosiaalisesta mediasta tilalle olisi voinut kirjoittaa työhakemukseen, että olen opintojen myötä perhehtynyt sosiaalisen median käyttömahdollisuuksiin. Mahtavaa! 

Erityisen arvon annan tehtävälle, jossa piti laatia toteutussuunnitelmapohja jollekin sosiaalisen median palvelulle. Tehtävästä jäi selkeä työkalu sosiaalisen median hyödynnettävyyden työkalupakkiin. 

Jos minulla olisi mahdollisuus, niin hakeutuisin oman työyhteisöni sosiaalisen median kehittämiseen mukaan ja omalta osaltani haluaisin olla viemässä sosiaalisen median hyödynnettävyyttä sosiaalialla eteenpäin. Olisi mielenkiintoista nähdä, mihin kaikkeen sosiaalinen media omassa työyhteisössäni taipuisi. Blogin kirjoittaminen kiinnostaisi myös, kenties vielä jonain päivänä aloitan uuden blogin, joka on kaikkinensa huolitellumpi ja lukijaystävällisempi. 

 

Tehtävä 2c Sosiaalisen median pelisäännöt

Tehtävämme oli tutustua jonkin yrityksen tai yhteisön julkaisemiin sosiaalisen median pelisääntöihin ja pohtia, mikä on pelisääntöjen keskeisin viesti. Tavoitteena oli myös pohtia kenen vastuulla sosiaalisen median pelisääntöjen laatiminen on ja mitä niissä tulisi olla. Löysin Kiipula ammattiopiston julkaisemat sosiaalisen median pelisäännöt: https://www.kiipula.fi/sosiaalisen-median-saannot

Mielestäni Kiipulan ammattiopiston sosiaalisen median pelisäännöt ovat hyvin selkeät ja tarkat. Kiipulan sosiaalisen median säännöt on helppo omaksua ja tarvittaessa tarkistaa. Pelisääntöjen keskeinen viesti on minusta se, että julkaisun tulee olla kunnioittava, asiallinen ja loppuun asti hyvin mietitty. Säännöissä tuodaan esille myös sitä, että julkaisuissa on noudatettava lakia ja on muistettava, että verkkopersoona on osa sinua. 

Pelisääntöjen laatiminen on ammattiopiston työntekijöiden vastuulla. Toisaalta yhdessä oppilaiden kanssa laaditut säännöt jäävät varmasti mieleen helpommin. Luultavasti säännöt on laatinut työntekijä, joka vastaa ammattiopiston some-sisällön tuottamisesta. Sääntöjä laatiessa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, millaiselle some-käyttäjäkunnalle laattii sääntöjä. Sääntöjen on hyvä olla selkeät ja yksiselitteiset. Onko joitain ongelmatilanteita ilmennyt aiemmin suhteessa somen käyttöön ja julkaisuihin? Olisiko niiden perusteella hyvä kiinnittää huomiota tarkemmin johonkin sääntöön?

Tehtävä 2b Digitaalinen identiteetti

Tehtävänämme oli hakea tietoa ja kuvia itsestämme hakukoneiden avulla. Googlettelin sekä kuvia että tietoja itsestäni nimeni perusteella. Yllätyin täysin, ettei yhtäkään kuvaani löytynyt Google-hausta, eikä myöskään mitään nimelläni olevaa muista hauista. Ainoastaan Facebook-tilini löytyi hakiessani tietoja itsestäni. Olen erittäin tyytyväinen, että näin on. Huomasin samalla, että minulla on useita nimikaimoja ympäri suomea ja heistä löytyi paljon kuvia sekä tietoja netistä. Tyttönimellä hakiessani löysin muutamia sukulaisia. 

Olen luonut itselleni Facebook ja Instagram-tilit, joiden yksityisyysasetuksista olen valinnut tiukimmat yksityisyysasetukset. Hienoa nähdä, etteivät ne ole vuotaneet kuviani nettiin. Tämä ei kuitenkaan lopulta ole koko totuus, sillä edellä mainitsemani sosiaalisen median kanavat keräävät tarkasti kaikki tiedot, joita heille päivitysten ja kuvien muodossa jaan. Olenkin todella tarkka, etten jaa perheestäni kuvia sosiaaliseen mediaan. Myös reissuhehkutukset voivat koitua omaan nilkkaan, mikäli tieto joutuu vääriin käsiin. 

Ajattelen, että joissain ammateissa on hyötyä siitä, että näkyvyyttä on myös internetissä. Näkyvyys internetissä olisi kenties tärkeämpää, mikäli olisi jossain sellaisessa ammatissa, jossa näkyvyyden avulla olisi mahdollisuus saada uusia työtarjouksia. Tästä huolimatta on tärkeää pystyä itse hallinnoimaan sitä, mitä juuri minusta välittyy kaikkien näkyville. 

Digitaalista identiteettiä rakentaessa on tärkeää tiedostaa, että yhä nuoremmat käyttävät sujuvasti somekanavia. Esimerkiksi Yuotube-kanavilla on hyvinkin pieten lasten omia kanavia. Näiden kohdalla mieltin usein, että ovatko vanhemmat tietoisia kanavan julkaisuista ja toisaalta ovatko he jopa promoottoreina kanavilla?  Tiedostavatko he, että lapsen digitaalinen identiteetti on pysyvä ja tulee olemaan löydettäessä myös aikuisiässä. Kuinka voi varmistua siitä, että lapset ovat varmasti itse halukkaita julkaisemaan? Ovatko lapset lopulta niin lojaaleja vanhemmilleen, että haluavat julkaista sen vuoksi, että aikuinen on asiasta innostunut. 

 

 

 

 

2a Tietosuojakysymyksiä

Tehtävänämme oli pohtia tietosuojakysymyksiä työyhteisön näkökulmasta. Tehtävä suoritettiin opintojakson omalla keskustelu- alueella. Tehtävässä oli tarkoituksena tuottaa kaksi tekstiä, joko aloittaen itse keskustelun tai kirjoittaen vastauksen toisen aloittamaan keskusteluun. Valitsin kaksi keskustelua, joihin kirjoitin vastaukset. Keskustelujen aiheet olivat suurin tietoturvariski ovat yrityksen työntekijät? sekä saikulla vai poissa. Huomasin vasta jälkikäteen, että keskustelualueella olisi ollut todella mielenkiintoinen otsikko koskien autojen navigaattorien tietosuojariskiä. 

Omassa työyhteisössäni käsitellään asiakastietoja ja siksi myös tietosuojaan liittyviä seikkoja on paljon käyty läpi. Sähköisissä asiakastietojärjestelmissä on tarkat ja tiukat pelisäännöt asiakastietojen kirjaamisesta. Sähköisessä tietojärjestelmässä on myös määritelty estoin, kenellä on lukuoikeus mihinkin tekstiin. Tietojärjestelmään jää kaikesta toiminnasta jälki, joten pääkäyttäjä pystyy tarvittaessa tarkistamaan, onko tietojärjestelmää käytetty, kuten pitäisi.

Tietosuojakysymykset tulevat esille myös kalenterin täyttämisessä sekä sen säilyttämisessä. Oma riskinsä on siinä, että kalenteri kulkee asiakastilanteissa mukana. Olemme vähitellen siirtyneet sähköisiin kalenterijärjestelmiin paperisen sijaan. Sähköisessäkin kalenterissa on varmasti omat huonot puolensa, mutta paperisen kalenterin jäädessä pois jää pois myös sen kuljettamisen aiheuttamat tietosuojaan liittyvät riskit. Sääntönä onkin ollut, että sekä kalenteri että puhelin on vietävä toimistolle työpäivän päätteeksi. 

Toinen keskustelu, johon kirjoitin vastineen koski työvuorolistojen ja tarkennettuna sairastumisten sekä poissaolojen näkyvillä oloa työyhteisössä. Työyhteisössämme on muutamia vastuuhenkilöitä, jotka vievät listat koneelle. Teemme kuitenkin itsenäisesti listan käsin, johon voimme suunnitella tietyn kaavan mukaan työvuoromme. Listasuunnitelmat ovat esillä esimiehen huoneessa, ei siis yleisissä tiloissa. Joskus poissaolot kuitenkin vaativat sitä, että joku toinen ottaisi tehtäväkseen poissaolijan työt. Oman listani poissaolot näkee esimieheni lisäksi vastuuhenkilö, jonka syöttää antamani tiedot koneelle. Työssä, jota toteutetaan itsenäisesti ja kotikäyntejä tehden, on kuitenkin tärkeää miettiä listojen merkitystä myös työturvallisuuden kannalta. Olisiko tärkeää tietää ketä missäkin vuorossa on? Toisaalta tämän ratkaisemme usein niin, että voi itse kertoa työkaverille, mihin päin on lähdössä käynnille ja että milloin suunnilleen saapuu toimistolle takaisin.

Tietosuojakysymyksiä pohdittaessa on mielenkiintoista pohtia myös sitä dataa, jota jaamme esim. auton tai puhelimen navigaattorin välityksellä liikkumisestamme. Puhelimen navigaattori yhdistää parhaassa tapauksessa kaikki ajetut reitit minuutti- aikatauluksi, josta antaa kuukausittaisen raportin. Miten tällaisessa tilanteessa käy tietosuojalle, kun on kysymys asiakasajosta? Auton navigaattorin tyhjääminen on tärkeää, mikäli autolla ajaa asiakasajoa ja varsinkin, jos auto on muillakin perheenjäsenillä käytössä. Riittääkö tämä takaamaan tietosuojan?  

Tietosuojan muistaminen jokapäiväisessä työssä on tärkeää erityisesti käsiteltyjen tietojen kannalta. Sosiaalisen median sisällöistä vastaavilla henkilöillä tulisi olla erityisen hyvin hallussa tietosuojaan liittyvät asiat. Jokaisen työntekijän on pohdittava omalta kohdaltaan, kuinka suojaa omia henkilökohtaisia tietoja. Voi olla tarpeen miettiä, onko oma numero kaikkien löydettävissä. Omaa autoa työssä käyttävän on hyvä pohtia, olisiko auton rekisteritiedot tarpeellista salata. 

 

 

1C Sosiaalisen median hyödyntäminen sosiaalialalla

Tehtävänä oli kirjoittaa julkaisu sosiaalisen median hyödyntämisestä omalla alallani, eli sosiaalialalla. Sosiaalialalla palveluita kehitetään jatkuvasti vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja asiakkaan osallistaminen on myös tärkeää.  Kuten jo aiemmassa blogikirjoituksessani toin esille, yllätyin positiivisesti sosiaalisen median käyttömahdollisuuksista sosiaalialalla, tutkiessani, kuinka eri tyyppiset sosiaalialan yritykset ovat sosiaalista mediaa hyödyntäneet. Sosiaalisen median kanavien hyödynnettävyyttä pohtiessa tietosuojan merkitys korostuu mielessäni. Kuvaus- ja julkaisulupa on nykyään arkea monessa eri toiminnossa ja mielestäni onkin tärkeää pohtia muutenkin, millaista sisältöä tuottaa sosiaalisen median kanaviin.

Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että yksityiset sosiaalialan yritykset käyttävät sosiaalista mediaa tehokkaasti muun muassa palveluiden markkinointiin. Useamman sosiaalialan yrityksen mainokset ovat ilmestyneet omaankin Facebook feediini tämän kevään aikana, riippuen siitä, millaista tietoa olen netistä etsinyt. 

Mitä matalamman kynnyksen palveluista on kysymys, sitä helpompi on hyödyntää sosiaalisen median kanavia oman työn näkyväksi tekemisessä ja markkinoinnissa myös sosiaalialalla. Esimerkiksi lapsi- ja perhepalveluita tuottavien järjestöjen on helppo markkinoida toimintojaan ilmaisissa sosiaalisen median kanavissa. Voisi hyvin kuvitella, että esimerkiksi perhekerhojen markkinointi Facebookin tai Instagramin kautta tavoittaa paremmin kohderyhmänsä, kuin sanomalehden kautta markkinoituna. Sosiaalisen median kanavat ovatkin nousseet selkeästi tärkeäksi markkinoinnin välineeksi perinteisten nettisivujen rinnalle. 

Sosiaalialalla on hyödynnetty mielestäni hyvin myös blogi- kirjoittelua tavoittamaan lukijakuntaa. Blogien kirjoittamista voidaan hyödyntää ammatillisen näkökulman esille tuomiseen helposti löydettävässä, kaikkien saatavilla olevassa muodossa tai blogin avulla voidaan kertoa, kuinka esimerkiksi jokin projekti etenee. 

Erityistason palveluissa sosiaalisen median hyödynnettävyys on marginaalisempaa, sillä palveluissa on toteuduttava tiukka yksityisyyden suoja. Salassapitovelvollisuuden vaativassa asiakastyössä on oltava tarkka siitä, kuinka paljon arjessa tehtävä työ voi olla näkyvillä sosiaalisessa mediassa. Toisaalta voisi ajatella, että erilaiset chat-palvelut ja yhteydenpito nuoriin asiakkaisiin voisi olla mutkatonta sellaisen kanavan kautta, jota nuoret ovat tottuneet hyödyntämään päivittäin muutenkin. 

Mitä enemmän olen viettänyt aikaa tutkien sosiaalisen median mahdollisuuksia, sitä enemmän olen saanut myös ideoita siitä, kuinka sosiaalista mediaa voisi tehokkaammin hyödyntää omassa työssäni.